Surullista tässä kaikessa ydinvoimakirjoittelussa on vääristellyt faktat, joita kansanedustajillekin tuputetaan. Propaganda ja manipulointi ovat vaikuttamisen keinoja, mutta jos asioita esittelevät virkamiehet sellaiseen sortuvat, kyse on pahemmasta kuin lobbauksesta.
Ydinvoimalupien vastustajat eivät ole lobbareita, koska he eivät hyödy argumentoinnista taloudellisesti. Kannattajien kytköksiä suosittelisin suurennuslasilla tutkittaviksi.
Anna-Maija Länsimies kirjoitti (KySa 22.6.) asiallisen kirjoituksen Suomen sähköntuotannosta, mutta siinä oli pari loogista virhettä. Hänen mukaansa tällä hetkellä puuttuu 2000 MW Suomen rajojen sisäpuolella tuotettavaa sähköä, vaikka rakenteilla oleva Olkiluoto 3 täyttää tämän tyhjiön? Ydinvoima on kyllä nimellisesti Suomen rajojen sisäpuolella tuotettavaa, mutta uraani ja teknologia tulevat ulkoa, eli se kotimaisuudesta.
Jos muutama maa Euroopassa tuottaisikin vielä tällä hetkellä enemmän ydinvoimaa kuin Suomi, niin missään muualla niitä ei enää rakenneta lisää. Missään muualla kuin Suomessa ei ole ydinvastuulakia, joka antaa ydinenergiayrittäjälle riskittömän mahdollisuuden rakentamiseen.
On totta, että jo rakennettu ydinvoima on edullista tällä hetkellä. Mutta uusi rakentaminen on kallistunut niin paljon, että ydinsähkö on hyvin lähelle tuulisähkön hintaa. Tuulisähkö taas teknologian kehittyessä halpenee koko ajan – ja työllistää tuhansia ihmisiä enemmän kuin ydinvoima.
Hallituksen ilmastopoliittinen strategia lähtee siitä, että nettotuonti (11 – 12 TWh/v) loppuu, päästöllistä tuotantoa pitää vähentää ja 33 % sähkön kokonaiskulutuksesta tuotetaan uusiutuvilla. Ennakoidulla kulutuksen tasolla (90 TWh) jo Olkiluoto 3 täyttää linjaukset omavaraisuudesta – enempää ei tarvita. Lisäydinvoima nimenomaan yksipuolistaisi sähköntuotannon, sillä se tekee uusiutuvan energian tuottamisen kannattamattomaksi. Pakkotoimin ei Lipposenkaan hallitus saanut risupakettia toimimaan. Kahdella uudella lupapäätökselle meillä olisi kaikki munat samassa korissa.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) oikeuskanslerille jättämä Raha-automaattiyhdistyksen rahanjakoa koskeva lisäselvitys on julistettu salaiseksi.
Suomen kansaa on kaksi vuotta ruokittu yksi toisensa jälkeen tulleilla paljastuksilla seteliselkärankaisten toimista politiikan ylimmillä paikoilla. Viimeisten vaalien rahoitus on ollut sellaista kansan sumutusta, ettei siinä ole ollut mitään rajaa. Nyt sumutus jatkuu oikeuskanslerin toimesta. Kuinka on mahdollista, että kansalaisten edunvalvojan pyytämä selvitys julistetaan salaiseksi? Enää ei puutu kuin se, että myös oikeuskanslerin tulevaa päätös Vanhasen sotkuista julistetaan salaiseksi.
Perusteluja lisäselvityksen salaiseksi määräämiselle lienee turha kysyä. Todennäköisesti perustelutkin ovat salaisia. Oikeuskanslerin toimesta vaalirahansotkun selvittely alkaa muistuttaa yhä enemmän huonoa italialaista poliittista farssia. Naurakoon ken pystyy.
Vihreiden valtuustoryhmän aloite 7.6.2010Kotkassa on 150 täysin luku- ja kirjoitustaidotonta maahanmuuttajaa, jotka eivät osaa suomea kuin muutaman sanan. Täysin tarkkaa lukua on vaikea määrittää. Sen lisäksi on niitä, joilla on niin heikko kielitaito, etteivät he pysty työllistymään mihinkään tehtävään.Monikulttuurikeskus Myllyssä oli viikon kestävä kokeilu 31.5.- 4.6., jonka tarkoituksena oli tutkia, onko mahdollista opettaa aikuisia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi. Kaksi vapaaehtoista opettajaa opettivat viikon verran kahtatoista maahanmuuttaja-aikuista, jotka olivat 18 - 50-vuotiaita miehiä ja naisia Kongosta, Somaliasta, Myanmarista, Irakista ja Afganistanista.
Viiden päivän opetuksen tulos oli ilmiömäinen: paria poikkeusta lukuun ottamatta kokeiluun osallistuneet maahanmuuttajat osaavat nyt alustavasti lukea, kirjoittaa ja ääntää suomalaisia sanoja ja kirjoittaa sanelusta lähes oikein.Myllyn ainutlaatuisen pilottihankkeen vetäjät ovat laatineet raportin kokeilusta mahdollisien uusien kurssien ja oppimateriaalin kehittämiseksi (liite). Toukolan opisto on anonut tukea Raha-automaattiyhdistykseltä käynnistääkseen syksyllä kolmen vuoden kokeilun maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen. Mylly toimii yhteistyökumppanina ja tarjoaa opetustilan.
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Kotkan kaupunki panostaisi mitä kiireellisimmin näiden luku- ja kirjoitustaidottomien sekä heikosti suomen kieltä osaavien teho-opetukseen ja joko järjestäisi heille lisäkoulutusta tai tukisi taloudellisesti Toukolan hanketta.
Suomen kielen opetukseen nyt sijoitettu raha tulee moninkertaisena takaisin, sillä tulkkipalvelut ja maahanmuuttajien sosiaaliturvan kustannukset vähenevät sitä mukaa kun työllistyminen aikaistuu. Kotka saisi myös valtakunnallista mainetta osallistuessaan tähän uraauurtavaan kotoutustyöhön.
Eduskunta päättää ydinvoiman lisärakentamisesta tänä keväänä. Kansan mielipide alkaa selkeästi olla ydinvoiman vastustajien kannalla. Ympäristöriskien lisäksi näyttää ydinvoima olevan myös taloudellisesti kannattamatonta.
Tarjoukset uusista ydinvoimaloista ovat paljon kalliimpi, kuin aikanaan Arevan tarjous Olkiluoto kolmosesta. Jos nyt Suomessa ydinvoimalasta kilvoittelevat tarjoavat rakentamisen alihintaan, joutuu kansa lisämiljardien maksajaksi, sillä ranskalaiset eivät siihen enää suostu.
Greenwichin yliopiston energiatekniikan professori Stephen Thomas kommentoi aikanaan TVO:n Olkiluoto kolmosen hinnan olevan reilusti alimitoitettu, jo ennen rakentamisen aloittamista. Nyt hänen mukaansa uuden reaktorin nykyhinta tulee käytännössä olemaan lähempänä 7 miljardia euroa.
Sijoitusmaailmassa ydinvoimaloita ei pidetä kannattavina: Citigroup julkaisi 9.11.2009 raportin ydinvoimasta investointikohteena. Sen mukaan ydinvoimarakentaminen ei kannata, ellei tukijaksi saada valtion rahaa.
Raportissa käsiteltiin viittä eri riskiä, jotka kohtaavat investoijaa. Riskit liittyvät ydinvoiman suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaan sekä ydinvoiman käytöstä poistoon. Jos yksikin näistä riskeistä toteutuu, energiayhtiö joutuu vakaviin ongelmiin. Ongelmien korjaamiseksi kustannukset olisi siirrettävä eteenpäin, kuluttajille ja viime kädessä veronmaksajille.
Oleellinen kysymys onkin, haluammeko me veronmaksajat kantaa ydinvoimalainvestoinnin taloudelliset riskit? Kaikista muista riskeistä puhumattakaan. Ja onko eduskunnan mahdollista poistaa ydinvoimaonnettomuuksien vastuunrajoitukset niin, että kaikki vastuu jäisi ydinvoimayhtiöille!
Leena Griinari
Puoluehallituksen jäsen
KySa 13.4.2010
Ongelmat Kotkan kaupungin taloudessa eivät tule ratkeamaan kertaluontoisella lomautuksella. Kaupunginhallitus joutuu lähiaikoina ratkaisemaan onko palvelujen halvaannuttaminen lomautuksilla 3 miljoonan arvoista. Käynnistetyt neuvottelut lomautuksista henkilöstön kanssa tuovat toivottavasti esiin sellaista faktaa lomautuksen vaikutuksista, että lomautusaikeista luovutaan.
Lomautusten näennäisesti tuomaa säästöä tärkeämpää on löytää pitkäaikaisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseksi taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ratkaisuja, joiden vaikutus talouteen näkyy muutaman vuoden viiveellä, on jo tehty. Lisää tarvitaan. Ilman motivoitunutta henkilöstöä palvelurakenteiden muutoksien löytäminen ja toteuttaminen on vaikeaa. Lomautuksilla ei motivoida ketään.
Kunnan tehtävänä on tuottaa palveluja kuntalaisille. Suuri osa tuotettavista palveluista on lakisääteisiä. Näistä palvelutuotannon velvoitteista kunnan on pidettävä kiinni niin talouden ylä- kuin alamäessäkin. Koko henkilöstön lomautuksella tavoiteltu säästö on Kotkan kaupungin vuosittaisista menoista n. 0,9 %. Yhtä pikkujuttu ei lomautukset ole esim. kotkalaisille lapsille.
Valtakunnassa on eniten puhuttaneet opettajien lomautukset. Viime aikoina ilmassa ollut asenne, että kyllä suomalaiset lapset pärjäävät on pöyristyttävä. Itse kahden lapsen isänä ja päättäjänä koen, että lastemme oikeus oppimiseen ja turvalliseen arkeen on 0,9 %:n säästöä arvokkaampaa. Viime syksystä alkaen ovat kouluissamme opettajat venyneet sijaisjärjestelyissä moneksi täyttölupamenettelyn vuoksi. Lomautuksilla tuskin lisätään motivaatiota itsensä jatkuvaan venyttämiseen ja säästämiseen.
Lastensuojelua ohjaa uudistunut lastensuojelulaki. Laki sisältää tiukkoja määräaikoja lastensuojeluprosessille. Ilman lomautuksiakin on Kotkalla ollut vaikeuksia suoriutua lain asettamista aikarajoista. Tärkeimpiä lastensuojeluprosessin onnistumisen edellytyksiä on oikea-aikaisuus. Prosessin viivästyminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa tuntuvia taloudellisia menetyksiä kunnalle. Lapsen kannalta prosessin viivästyminen voi särkeä elämän useiksi vuosiksi eteenpäin, pahimmillaan lopullisesti.
Sami Virtanen
erityisperhetyöntekijä
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Odotin, että aamun lehdessä olisi ollut jotain eilisestä kirjastolla olleesta luontoillasta. Ei ollut. Toivottavasti kyse on aikataulullisista syistä ja juttu olisi huomisessa lehdessä. Olisi nimittäin kurjaa jos media tietoisesti on boikotoinut tilaisuutta. Olisin halunnut osallistua itsekin tilaisuuteen. En päässyt, tarvittiin kotona. Poissaoloni ei siis ollut boikotointia.
Maanantaina paikkasin Komulaisen Ritaa kaupunginhallituksessa. Listalla oli Itärannan kaava. Esitin kaavan hylkäystä, koska siinä ei ole huomioitu kaava-alueen pohjoisosan osalta olemassa olevia luontoarvoja. Vasemmistoliitto esitti palautusta uudelleen valmistelemiseksi. En kannattanut palautusta, koska sillä ei ollut läpimenomahdollisuuksia.
Valtuustossa täytyy vielä yrittää löytää riittävä enemmistö palautuksen taakse. Ellei enemmistöä löydy jää ainoaksi vaihtoehdoksi hylkäysesitys. Itse olen valmis sallimaan rakentamisen Itärannan alueelle, mutta silloin pitää kaavassa ottaa huomioon alueella olevat merkittävät luontoarvot. Etenkin alueen pohjoisosassa oleva harjualue pitää säästää rakentamiselta.
Lasten ja nuortenpalveluiden lautakunnan esityslistalla näyttää olevan esitys lisämäärärahasta opetustoimen vastuualueelle. Valtuuston talousarviokokouksen linjaus siis toteutuu. Hyvä niin, sillä lapsiamme ei pidä laittaa laman maksumiehiksi. Syksyllä asettamani tavoitteet siis ovat toteutumassa. Onneksi emme taipuneet jättämään talousarvioteksteihin mainintoja tuntijaon ja –kehyksen leikkauksista kuten Kokoomuksen neuvottelijat tahtoivat. Nyt läpi ajamamme linja, on kullan arvoinen.
On hyvä, että ihmiset näkevät, kuka ja mitkä tahot ovat rahoittaneet suurten puolueiden vaaleja. Nyt on hyvä olla vihreä. Vihdoinkin tavoitteemme avoimuudesta ja rajoista vaalirahoituksessa alkavat toteutua.
Kun ay-liike tukee vasemmistopuolueita ja valtionyhtiöt ja muut isot yritykset kokoomusta ja keskustaa, niin vihreillä ei ole ollut tukijoita, jotka tavoittelisivat tuella omaa etuaan. Patriankin lahjoitus oli virheellinen tieto: vihreät ei ole vastaanottanut rahaa valtionyhtiöltä.
On surullista, että äänestäjät menettävät viimeisenkin uskonsa politiikan tekemiseen. Mediassa kukaan ei ole korostanut sitä, että esim. vihreät ovat puhtaita pulmusia tässä asiassa ja siksi aidosti tekemässä puhdasta politiikkaa. Ja omaa häntäänsä ei tunnetusti kannata juuri nostaa.
Itselleni surullisinta oli KEVAn lahjoitusten paljastuminen. Miten ihmiset voivat olla niin raadollisia? Ja on uskomatonta, että ammattiyhdistykset voivat mukamas yhtenä rintamana tukea yhtä puoluetta: ihan kuin johonkin ammattiyhdistykseen kuulumalla samalla sitoutuisit tietyn puolueen jäseneksi. - Viimeksi olin näin vihainen, kun oma kattojärjestöni Akava ilmoitti kannattavansa ydinvoiman rakentamista! Harkitsin jo eroa koko firmasta, mutta perusluonteeltani en voinut ruveta vapaamatkustajaksi.
Nyt pitää vain toivoa, että vaalirahoitukselle saadaan selkeät säännöt ja enimmäisrajat, jotta taloudellinen varakkuus ei enää ratkaisisi luottamuspaikkojen jaossa! Tässä on demokratian mätäpaise, joka nyt on vihdoin puhkeamassa. Myös taloudellisesti varattomilla pitää olla mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.
En haluaisi ottaa vanhan moralistin roolia, mutta kyllä valtuuston toiminnan taso on laskenut tällä kaudella.
En sanoisi, että jokaisen pitäisi osata kohteliaat fraasit ja muodollinen puhetapa, mutta välihuudot ja toisten solvaamisen jokainen osaa poistaa käytöksestään.
Valtuutettu on kansan valitsema äänitorvi kaupungin asioista päätettäessä. On uskomattoman epähumaania ja sivistymätöntä esittää ihmisille erilaista kohtelua alkuperäisen kansalaisuuden perusteella. Harvoin minua on niin hävettänyt, kun perussuomalaisten puolustaessa poistoja maahanmuuttajilta. Minusta oli aivan käsittämätön tuo päätös jättää mamu-lapset ilman oman äidinkielensä opetusta. Jokainen tietää, että vieraan kielen, siis tässä tapauksessa suomen, oppiminen on mahdotonta, jos ei ensin osaa omaa äidinkieltään.
Kun persujen edustaja sanoi, että äidinkielen opetus voidaan jättää lasten oman äidin opetettavaksi, niin se oli kuin märkä rätti vasten kasvoja: tämän verran siis minunkin ammattiani arvostetaan. Ihan samalla perusteella voisi poistaa kaiken äidinkielen opetuksen suomalaisiltakin lapsilta.
Olin niin vihainen, etten käyttänyt puheenvuoroa, koska olisin sanonut aivan liian pahasti. Perusuomalaisten tulo valtuustoon on paitsi pidentänyt kokouksia, myös tehnyt niistä epämiellyttäviä. Kuka tänne enää haluaa tulla yhteisistä asioista päättämään!
Kaupungin viime vuoden tilinpäätös kertoo viime vuoden sujuneen taloudellisesti hyvin. Välttämättä tämä ei tarkoita sitä, että kaikki on kunnossa palvelutuotannon suhteen. Etenkin sosiaali- ja terveyslautakunnan 5 miljoonan ylitys kertoo vakavista ongelmista selvitä kaikista palvelutuotantoon liittyvistä velvoitteista. Onneksi taloutemme kesti ylityksen. Tosin ilman tuota ylitystä olisi talouteemme kertynyt alijäämä lähes kuitattu ja olisimme valmiimpia kohtaamaan tulevat vaikeat vuodet.
Yhteisöverojen osuus verotuloistamme on onneksi pienempi kuin monella muulla kunnalla. Finanssikriisin vaikutukset näkyvät Kotkan taloudessa jo nyt, mutta onneksi tuho on paljon pienempää kuin niillä kunnilla joiden talousarvioissa on yhteisöveroilla paljon Kotkaa suurempi merkitys. Tämä seikka pelastaa paljon tämän vuoden osalta, mutta ei tuo yhtään helpotusta vuosille 2010 ja 2011. Noista vuosista on tulossa ennätyksellisen haasteelliset, ellei valtio tule hätiin ensi vuoden valtion talousarviossa. Ja ennen kaikkea ellemme me paikalliset päättäjät saa vihdoin konkretiaa näkyviin viime valtuustokaudella hyväksytyn taloudentasapainottamisohjelman toteutukseen.
Tämä vuosi näillä näkymin selvitään ilman massiivista budjetin avaamista ja äkkijarrutusta. Täytyy kuitenkin muistaa tämän finanssikriisin luonne eli se mikä on faktaa tänään, on jo huomenna pieleen mennyt ennustus. Kesken vuoden tehtävä jarrutus on aina äärimäisen vaikea toimenpide. Silloin ei ole käytettävissä kuin huonoja keinoja. Koko palvelutuotanto on suunniteltu ja viritetty marraskuussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. On varmaa, että noiden suunnitelmien muuttaminen kesken vuoden aiheuttaa enemmän tai vähemmän kaaosta tuottamiimme palveluihin. Mikäli tunnusluvut sen sallivat on talousarvion avaamista pyrittävä välttämään viimeiseen asti.
Itselläni on suurin huoli ensi vuodesta. Tuolloin tulee näkyviin tämän vuoden lomautusten ja irtisanomisten aiheuttama kunnallisverontuoton romahdus. Ensi vuoden talousarvion laatiminen tulee olemaan enemmän kuin haasteellista. Esimakua tulevasta saamme toukokuussa kun kaupunginhallitus on pakotettu antamaan äärimmäisen tiukat kehykset palvelualueille.
Erityistä huolta kannan etenkin lastemme koulutuksesta. Tiedän, että jo nyt on suunnitelmissa aseteltu äärimmäisen tiukkoja tuntikehyksiä kouluille. Tämä on tässä taloustilanteessa varsin ymmärrettävää, muttei hyväksyttävää. Tarkoitan tällä sitä, että poliittisesti on kyettävä löytämään ratkaisuja, jotka eivät laita lapsiamme tämän kriisin maksumiehiksi. Tiedän, että opetuspuolen virkamiehillä on asian kanssa varmasti yhtä kova tuska kuin meillä päättäjillä.
Päivähoito- ja kouluverkko työryhmältä on lähipäivinä lähdössä lausuntokierrokselle esitys tulevaisuuden rakenteista. Toivon lausuntokierroksen tuovan rakentavaa palautetta työryhmän käyttöön, jotta saisimme mahdollisimman hyvän suunnitelman tuleville vuosille, jopa vuoteen 2020 saakka. Vaikka esitys menisi lävitse suunnitellussa aikataulussa, ei siitä tule olemaan apua vielä ensi vuodelle. Ensi vuoden talouskurimuksesta täytyy selvitä muilla keinoilla ja toivon, että nuo keinot eivät tule viemään pohjaa pidemmän ajan suunnitelmalta. Opetuksen tason romauttaminen ensivuonna liian tiukalle vedetyllä tuntikehyksellä ei tule edistämään verkkoselvityksen tavoitteiden toteutumista. Nyt tarvitaankin malttia, vaikka kuinka talous ahdistaisi.
Kotkan seitsemän näkötornia ovat puhuttaneet viime aikoina niin kentällä kuin lehtien palstoillakin. Kaupungin puutarhuri totesi, että lintuharrastajat voivat hyvin tarkkailla lintuja kallioiltakin. On totta, että lintumuuttoon vihkiytyneitä on vaikea saada täysin tyytyväisiksi tornin ominaisuuksien suhteen. Kuitenkin näkötornin käytössä lintuharrastajilla ja muilla on ihan ensimmäinen intressi sama: tornista tulee olla avoimet näkymät eri suuntiin, ihailtiin sitten näkymiä tai lintumuuttoa. Myös maisemia voi ihailla kallioilta, miksi siis rakentaa tornia ylipäätään – varsinkin jos se koetaan rakenteeltaan pelottavaksi tai epämiellyttäväksi? Aivan ilmaisia ne eivät ole rakentaa.
Viimeisimmistä torneista Kuusisen tornissa saatan kaukoputkineni toistekin piipahtaa – se täyttää hyvin tärkeimmän, näkymisen vaatimuksen, vaikka ”lattiamateriaali” ja huojuminen häiritsevätkin välineiden käyttöä. Katariinan, Ristiniemen ja Mussalon tornien rakenteissa ei ollut moittimista, mutta en tule niihin toiste kaukoputkineni kapuamaan. Niistä ei näe. Varsinkin Mussalon ja Ristiniemen tornit kummastuttivat. Niistä näkee enimmäkseen 100m säteellä olevia puita. Mussalon tornin kapeasta kaakkoon avautuvasta sektorista näkyy voimala isoine säiliöineen. Näen harmikseni sieluni silmin, miten muutamia metrejä korkeammasta tornista olisivat avautuneet näkymät yli Mussalon saaren, kaupungin ylle ja läntiselle meren selälle. Katariinassa puolestaan näkee maisemat huikean paljon paremmin menemällä eteläisemmän linjataulun juurelle kuin menemällä torniin – tarkkaili mitä tahansa.Äijönvuoren torni ajaa tarkoituksensa täydellisesti, malliesimerkki näkötornista! Sinne voisi olla tehokkaampi opastus. Salminlahden torni on tarkkailun kannalta hyvällä paikalla Kotkan arvokkaimman kosteikon laidalla, hyvin petolintumuuton varrella ja rakenteeltaan erinomainen, kiitos Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntemuksen. Kotkan torneista juuri Salminlahden tornilla voisi olla roolinsa ympäristökasvatuksessa luontokoulun ja ympäristölukion toiminnan näkökulmista. Siellä olon tekee tukalaksi moottoritie, jossa torni on lähes kiinni. Toivottavasti Kotka pitää puoliaan kun tienparannushanke etenee – melun torjunnalla pystyttäisiin tekemään paljon niin luontoretkeilijöiden, niityllä pesivien ja levähtävien lintujen kuin Kaarniemen asukkaidenkin olojen parantamiseksi.
Syntyy valitettavasti vaikutelma, että Kotkassa näkötorni tarkoittaa sitä, että torni näyttää alhaalta katsottuna nätiltä. Ne ovat melko tyyriitä ornamentteja ja kotkalaisten reaktioista voi päätellä, että kysyntää löytyisi toiminnallisuuden puolestakin. Jos torni houkuttelee paikalle asiantuntijoita välineineen, tuo se myös lisäarvoa muille kävijöille, jotka pääsevät tutustumaan vierestä harrastukseen. Toivon, että vielä suunnitteilla olevat puiset tornit täyttävät tärkeimmän toiminnallisen tavoitteensa – tarjoavat avoimen näkymän kaikkiin ilmansuuntiin.
